Kunta ei ole sidosryhmä samalla tavalla kuin lähialueen asukas tai rahoittaja. Kunnalla ei ole mielipidettä tavanomaisessa merkityksessä; sillä on valtuusto, hallitus, virkamiesorganisaatio ja asiakirja, joka on usein käynnissä jo ennen kuin astutte sisään. Se, joka kysyy "viranomaisilta" yhtenä äänenä, saa vastauksen, jota kukaan ei ole antanut ja joka voi huomenna olla jälleen toinen.
Kysymys, jonka johtajat useimmiten esittävät, on liian laaja: seisooko kunta hankkeemme takana. Se ei ole kysymys, jota organisaatio voi vastata, koska kunta koostuu kerroksista, joilla ei ole samaa etua. Kunnanjohtaja ajattelee hallituskaudessa ja koalitiosopimuksessa. Virkamies ajattelee asiakirjassa ja ennakkotapauksessa. Valtuusto ajattelee siinä, mikä on selitettävissä omalle kannattajakunnalle. Se, mitä haluatte oikeastaan tietää, on kolme asiaa: mikä kerros nyt puhuu, mitä tämä kerros tarvitsee edetäkseen, ja mikä muuttuu, kun hallitus vaihtuu. Viimeinen jää usein unohtuu, ja juuri siinä lupaukset, jotka tänään näyttävät vakailta, eivät vuoden kuluttua ole enää samojen ihmisten katettuja.
Ero esimerkiksi valvojiin on se, että valvojalla on kiinteä toimeksianto, joka on riippumaton vaaleista, kun taas kunnanhallituksen on jatkuvasti ansaittava oma asemansa uudelleen. Se tekee keskustelusta kunnan kanssa poliittisemman kuin osaisitte odottaa, myös silloin kun kysymys itsessään on täysin tekninen.
Virkamies, joka antaa teille tänään myönteisen signaalin, ei puhu hallituksen puolesta eikä varsinkaan valtuuston puolesta. Se ei ole haluttomuutta; se on tapa, jolla viranomaisorganisaatio toimii. Se, joka ei tunnista tätä eroa, sekoittaa virkamieskeskustelun hallinnolliseen sopimukseen ja rakentaa suunnitelman lupaukselle, jota ei ole koskaan ollut olemassa. Tämä on eri dynamiikka kuin etujärjestöjen kohdalla, joissa edustaja voi useimmiten puhua kannattajakuntansa puolesta, vaikka tämäkin kannattajakunta on itsessään jakautunut.
On myös toinen syy siihen, miksi kunnan vastaus asettuu eri tavalla kuin odotettiin: paikallishallinnon on vastattava useille tahoille samanaikaisesti, asukkaille, omalle valtuustolle, korkeammille viranomaisille. Myönteinen signaali teille voi sisäisesti olla jo osa harkintaa, jota ette näe. Kysyminen, mitä mieltä kunta on jostakin asiasta, tuottaa siis harvoin selkeän vastauksen; kysyminen, kuka päättää mistä ja millä perusteella, tuottaa.
Jos kunnanjohtaja antaa lupauksen, valtuusto hyväksyy aloitteen tai virkamiesorganisaatio mainitsee määräajan, se on kiinnekohta, joka voidaan kirjata. Ei sitomaan kuntaa johonkin, mitä se ei ole koskaan sanonut, vaan muistamaan itse, mitä on tosiasiassa sanottu ja milloin. Nimenomaan osapuolen kanssa, jolla on vaihtuvia hallituksia, tämä muisti on arvokas: ei ole tavatonta, että uusi hallitus tulkitsee aiemman linjan eri tavalla, ja silloin on hyödyllistä tietää tarkalleen, mitä tuolloin sovittiin ja mitä ei.
Pieni lupaus, jota ei pidetä, takaisinsoittosopimus, joka laimenee, tiedotuskirje, joka ei koskaan tullut, painaa suhteessa viranomaiseen enemmän kuin suuri investointi, joka lykätään. Johtajat ja virkamiehet muistavat pienet asiat helpommin kuin suuret, ja kunta, joka kokee, että aiempaa sopimusta ei ole pidetty, aloittaa seuraavan keskustelun eri tavalla kuin jos tämä sopimus olisi pitänyt paikkansa. Juuri siksi sitoumusten seurantatyökalu tekee tässä enemmän työtä kuin kirjeenvaihdolla täytetty asiakirja.
Tämä etuovi mittaa eroa sen välillä, mitä organisaationne uskoo olevan käynnissä kunnassa tai maakunnassa, ja sen välillä, mitä sisäisesti sanotaan tästä yhteydestä. Se on eri asia kuin se, mitä kunta itse ajattelee. Emme tiedä, mitä kunnanjohtaja tai virkamies ajattelee, ennen kuin hän itse sanoo sen, ja myönteinen odotus omassa tiimissänne ei ole vahvistus hallinnolliselle kannalle. Se, joka haluaa varmuudella tietää, miten viranomaisosapuoli suhtautuu johonkin, joutuu kysymään sitä suoraan; tämä työkalu näyttää, missä käsityksenne siitä eroaa sisäisesti.
Tämä koskettaa myös laajempaa työkalua. Sivulla mikä on Trust Baseline kerrotaan, miten tämä kysely on tarkalleen rakennettu, ja miten se suhteutuu keskusteluun, jota käytte mahdollisesti jo omien työntekijöiden kanssa, kuvattu sivulla miten käytte jäsennellyn keskustelun työntekijöiden kanssa. Kunta on yksi osapuolista, jota tämä koskee; täydelliseen kuvaan kuuluu myös keskustelu rahoittajien kanssa, jotka usein seuraavat samoja asiakirjoja eri edun näkökulmasta.
Tätä tukeva työkalu on rakenteilla. Se, joka haluaa työskennellä tämän kanssa jo nyt, voi liittyä jonotuslistalle; tilattavaa ei ole vielä mitään, mutta jotain, mitä kannattaa jo alkaa terävöittää.
Jos yhteydenpito kuntien ja maakuntien kanssa koostuu suurelta osin asiakirjojen ylläpidosta, kirjeenvaihdon uudelleenlukemisesta ja sen rekonstruoinnista, kuka on mitä luvannut, on kyseessä työ, joka voidaan eritellä. FTE TO AI:n työskentelyanalyysi laskee tehtäväkohtaisesti, kuinka suuri osa siitä voidaan siirtää tekoälylle, jotta keskustelua käyville ihmisille jää enemmän aikaa itse keskusteluun ja vähemmän hallinnolliseen muistiin sen rinnalla.
Vraag maar. Het interessantste antwoord komt meestal van wie u nog niet heeft gesproken.
Answers come from this site’s knowledge base. Not tailored advice, and not a scan of your company.